Upea luonto -haaste

Espoossa on paljon metsiä ja erilaisia luontopolkuja. Luontohaasteessa pääset tutustumaan erilaisiin puulajeihin. Alta löydät kuusi kuvausta eri puulajeista, jotka kaikki löytyvät Espoon metsistä tai puistoista. Luontohaasteessa tehtävänäsi on löytää ja kuvata kaikki kyseiset puulajit. Kuvissa voi näkyä pelkkä puu, tai voit myös itse poseerata kuvissa niin että puu näkyy taustalla.

Puu
voi sijaita ihan missä vain Espoossa. Muista kuvatessasi noudattaa yksityisyyttä ja kotirauhaa, vältä yksityisomistuksessa olevia piha-alueita. Valmiin kuuden kuvan sarjan voit jakaa Instagramissa käyttäen hastagia #espuu tai lähettää sähköpostitse osoitteeseen tapahtumaespoo@espoo.fi

Arvomme kuukausittain kulttuurilahjakortteja kaikkien haasteisiin osallistuneiden kesken. Onnea kuvausreissulle!

 

Koivu

Koivu on hyvin yleinen puu kaikkialla Suomessa. Koivuja on eri lajeja, joista yleisimmät koivulajit Suomessa ovat hies-, raudus- ja aivaiskoivu. Koivu on yleisin lehtipuu Suomessa, ja rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Rauduskoivu on suurempi kuin hieskoivu ja se kasvaa yleensä noin 25 metriä korkeaksi. Pisimmät koivut Suomessa ovat olleet lähes 40-metrisiä.

Koivun tunnistaa
paksusta valkokylkisestä rungosta ja riippuvista oksista. Koivu on suomalaiselle metsäteollisuudelle tärkeä puu, josta valmistetraan muun muassa sellua, vaneria ja huonekaluja. Koivusta valmistetaan myös ksylitolia eli koivusokeria.

Mänty 

Mänty on suomen yleisin puulajiSuomen metsissä jopa puolet puista on mäntyjäMänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät puussa yleensä 3–5 vuotta. Vanhin neulasvuosikerta varisee pois puusta syksyllä.

Mänty kasvaa yleensä 15-30 metriseksi, joskus jopa 40-metriseksi. Mänty elää tavallisesti 200–300-vuotiaaksi, mutta yli 600-vuotiaita yksilöitä tunnetaan.

Männyllä on voimakkaat juuret, jotka pureutuvat syvälle maahan. Männyn tunnistaa sen punertavasta rungosta, joka peittyy vuosienaikana kilpikaarnasta.  

Kuusi 

Kuuset ovat keskisuuria tai suuria ikivihreitä puita, jotka kasvavat yleensä 3045 metriä korkeiksi. Kuusi on havupuu, jonka neulasten pituus on 1,5–2,5 cm ja käpyjen 10–15 cm.

Suomessa metsäkuusi on ainoa luonnonvarainen kuusilajiAvoimella paikalla kuusi on leveä ja alhaalta asti oksainen, tiheikössä riukumaisen kapea. Kuusi voi saavuttaa jopa 350 vuoden iän.

Kuusi pitää runsasravinteisesta ja kosteasta maaperästä ja pärjää vähemmällä valolla kuin mänty. 

Vaahtera

Vaahtera on yleinen puu Etelä-Suomessa. Se kasvaa yleensä 10–20 metriä korkeaksi ja elää 100–150-vuotiaaksi. Syksyisin vaahteran lehdet ovat kauniin keltaisia tai oransseja, joskus jopa hehkuvan punaisia.

Runko on usein haaroittunut ja väriltään harmahtava.
Vaahtera vaatii paksun, multavan ja emäksisen maaperän, tasaisen kosteuden ja paljon valoa. Vaahtera esiintyy luonnossa lähinnä yksittäispuuna ja viihtyy runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä. Puistoissa on istutettuina useita eri vaahteralajeja, joista tunnetuimpia ovat pensasmaiset mongolian vaahtera ja tataarivaahtera.

Vaahterasta valmistetaan muun muassa työkaluja, kävelykeppejä ja soittimia. Vaahteran sisällä on mahlaa, josta voidaan tehdä vaahterasokeria ja -siirappia.

Pihlaja 

Pihlaja on levinnyt luonnonvaraisesi kasviksi halki Euroopan ja on yleinen lähes koko Suomessa. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä pihlajalajia. Ylivoimaisesti yleisin Suomessa on menestyvä kotipihlaja.

Pihlaja on pienikokoinen puu tai suurehko pensas, joka saattaa kasvaa jopa 20 metriseksi. Pihlaja viihtyy multavilla mailla, jossa on kuivaa tai kosteaa, ja se vaatii paljon valoa. Pihlajia käytetään yleisesti koristepuuna. Se on yleinen maaseutujen pihapuuna.

Pihlajan tunnistaa helposti sen räikeän punaisista marjoista. Pihlajan marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja marjoja käytetään hillojen, hyytelöiden ja makeisten raaka-aineena. Pihlajan puuaines sopii puukäsitöiden ja puuastioiden raaka-aineeksi, sekä huonekalujen valmistamiseen.  

Tammi 

Suomessa tammi kasvaa luonnonvaraisesti etelärannikolla ja Ahvenanmaalle. Metsätammi on ainoa Suomessa luonnonvaraisena esiintyvä tammilaji.

Tammi voi kasvaa jopa 30 metrin pituiseksi ja sen runko voi olla jopa 1,7 metriä paksuksi. Se elää hyvin vanhaksi ja kasvaa hyvin vielä yli 150-vuotiaanakin.

Tammen kaarna on syväuurteinen ja tummanruskea. Oksat haaroittuvat yläviistoon ja sivuille. Tammi kasvaa parhaiten tuoreessa runsas ravinteisessa metsässä ja vaatii paljon valoa etenkin varhaisimman nuoruusvaiheen jälkeen.